... kokeilla uusia työtehtäviä, vaikka tämä oikeastaan tapahtui vastoin tahtoani. En voinut kieltäytyä, kun työnantajani pyysi apuani. Läheinen työkaverini jäi eläkkeelle eikä löydetty ulkopuolista sijaista kunnes uusi vakituinen työntekijä palkataan.
Viimeiset kuukaudet ovat olleet haasteelliset. On ollut paljon uutta opittavaa. Ajattelin, ettei vanha koira opi istumaan, mutta olin väärässä. Tulipalojen sammuttelu pitkin työpäivää aiheutti kuitenkin sen, etten pystynyt nukkumaan kunnolla useaan viikkoon. Nukun jo paremmin, mikä myös osittain johtuu uupumuksesta. Ylipitkät työpäivät ja myös iltakokoukset ottavat voimille.
Hermoilen, koska joudun astumaan pois mukavuusalueeltani. Se johtuu sekä epävarmuudesta että epäonnistumisen pelosta. Tuntuisi tosi nololta, jos tekisin hölmön virheen. Huomaan puutteita osaamisessani. Uusien työtehtävien takia en juuri voi tehdä etätyötä. Omat työtehtäväni kärsivät. Toisaalta ne liittyvät lähinnä pitkän aikavälin suunnitteluun ja raportointiin.
En ole koskaan tehnyt näin paljon työtä niin kovaan työvauhtiin. En kauan jaksaisi jatkaa kärsimättä burn outia. Toisaalta en koskaan unohda tätä kautta. Huomaan taas, että haasteiden voittaminen tuottavat enemmän työtyydytystä kuin pelkkä ahkerointi.
Lyhyessä ajassa olen oppinut yllättävän paljon ja saanut paljon tukea ja apua muilta. Olen tutustunut eräisiin ihmisiin aivan uudella tavalla ja saanut jopa muutaman uuden ystävän. Näkymättömän työntekijän roolini on muuttunut. Olen taas osa työyhteisöä, vaikken työskentele omalla osastollani. Minua tarvitaan. Pystyn myös auttamaan muita. Yhtäkkiä olen onnellinen pelkästään siitä, että voin levätä sängylläni työpäivän jälkeen. Elämä tasaantuu, kun omia ongelmia ei jaksa eikä ehdi ajatella.
Keväällä huokaisen varmasti helpotuksesta ja pidän ylimääräisen lomaviikon, jotta tuntisaldoni normalisoituisi taas, mutta tällä hetkellä sinnittelen parhaani mukaan.
Hermoilen, koska joudun astumaan pois mukavuusalueeltani. Se johtuu sekä epävarmuudesta että epäonnistumisen pelosta. Tuntuisi tosi nololta, jos tekisin hölmön virheen. Huomaan puutteita osaamisessani. Uusien työtehtävien takia en juuri voi tehdä etätyötä. Omat työtehtäväni kärsivät. Toisaalta ne liittyvät lähinnä pitkän aikavälin suunnitteluun ja raportointiin.
En ole koskaan tehnyt näin paljon työtä niin kovaan työvauhtiin. En kauan jaksaisi jatkaa kärsimättä burn outia. Toisaalta en koskaan unohda tätä kautta. Huomaan taas, että haasteiden voittaminen tuottavat enemmän työtyydytystä kuin pelkkä ahkerointi.
Lyhyessä ajassa olen oppinut yllättävän paljon ja saanut paljon tukea ja apua muilta. Olen tutustunut eräisiin ihmisiin aivan uudella tavalla ja saanut jopa muutaman uuden ystävän. Näkymättömän työntekijän roolini on muuttunut. Olen taas osa työyhteisöä, vaikken työskentele omalla osastollani. Minua tarvitaan. Pystyn myös auttamaan muita. Yhtäkkiä olen onnellinen pelkästään siitä, että voin levätä sängylläni työpäivän jälkeen. Elämä tasaantuu, kun omia ongelmia ei jaksa eikä ehdi ajatella.
Keväällä huokaisen varmasti helpotuksesta ja pidän ylimääräisen lomaviikon, jotta tuntisaldoni normalisoituisi taas, mutta tällä hetkellä sinnittelen parhaani mukaan.
